Lue kaupunginjohtajan viimeisin ja edelleen ajankohtainen blogiteksti kesäkuulta 2024
20.09.2024
Miksi 15 miljoonalla ylijäämäinen Alavus sopeuttaa talouttaan?
Alavuden kaupunginhallitus on valmistellut talouden sopeuttamisohjelmaa, jota käsitellään kesäkuun valtuustossa. Tämä ja viime vuosien negatiiviset tulokset ovat herättäneet isoja puheita, joissa Alavus on jopa leimattu kriisikunnaksi. Näinhän ei tietenkään ole, kun taseessa on 15 miljoonaa ylijäämää. Kriisikunnaksi päätyy esimerkiksi kunta, jonka koko konsernin tase on alijäämäinen, eikä sitä saa katettua positiiviseksi neljässä vuodessa.
Mutta miksi Alavus siis sopeuttaa? Syitä on monia, ja tässä niistä muutama.
Väestönkehitys on suurin ajuri toiminnan sopeuttamiseen. Lukuun ottamatta pientä joukkoa kasvavia kuntia, on koko Suomessa menossa ennen näkemätön suurten ikäluokkien ikääntyminen. Koronan jälkeen rajusti laskenut syntyvyys on jyrkentänyt tätä kehitystä koko maassa. Alavudella viime vuosina on syntynyt kolmanneksen vähemmän lapsia kuin aiemmin. Se on merkittävä muutos ensin varhaiskasvatuksen, seuraavaksi alakoulun ja myöhemmin yläkoulun oppilasmääriin ja edelleen työikäisten määrään. Sekä ikääntyneiden asukkaiden lisääntyminen, että lasten väheneminen on välttämätöntä huomioida toiminnassa.
Sote-uudistus on myllertänyt kuntakenttää monella tavalla, ja kuntakohtaisesti melko satunnaisesti. Valtionosuuden ja verorahoituksen muutokset ovat Alavudellakin aiheuttaneet rahoituspohjalle pysyvän leikkauksen. Osalle kuntia on puolestaan sattunut vertailuun tilanne, jonka pohjalta tilanne on nyt hyvä – siirtymäaikana. Nyt juuri onkin todella monissa kunnissa menossa talouden sopeuttamisprosesseja.
Alavuden tulopohjassa tiedetään olevan harmi, jonka vakavuus tuli sopeuttamisprosessin analyysissä selkeästi esille: Meillä tulotaso on niin alhainen, että veroeuroja kertyy muihin verraten vähän. Olemme tässä asiassa jopa maan alimmilla tasoilla. Veroprosentti ei kerro kertyvän verotulon määrää, vaan se, paljonko euroja yksi prosentti tuo. Meillä se on valitettavan alhainen. Lisäksi emme sijainnin ja maantieteen vuoksi voi saada tuulivoimaa, ja aurinkovoimaa haittaa verkkojen etäisyys. Näin emme pääse osalliseksi tuloista, jotka ovat monelle kunnalle nyt mahtava tulonlähde.
Onko meillä sitten tulevaisuutta? Totta kai on. Talouden ja toiminnan sopeuttamisella pyritään juuri siihen, että reagoidaan hallitusti muutoksiin. Vaikka olisi miten paljon rahaa, ei sitä kannata käyttää purkukuntoisten rakennusten ilkivallan siivouksiin tai käyttämättömien polkujen ja puistojen ylläpitoon. Nyt nimenomaan tehdään linjauksia tuleviin vuosiin, ja sitä kautta haetaan aikaa järjestää toiminnat vastaamaan väestön muutoksia.
Kuntakentässä palvelut ovat lähellä ihmisiä, ja muutokset vaikuttavat monen arkeen ja viihtymiseen. Kaupungin työntekijät pitävät yllä sitä toimintaa ja niitä toimintapaikkoja, joista päättäjät päättävät. FCG:n analyysi osoitti, että Alavuden kaupungin toiminta on järjestetty taloudellisesti, ja yksikkökustannukset ovat edullisia. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että ns. helpot keinot on käytetty.
Poukkoilevat äkkipäätökset eivät ole hyviä, mutta pahinta on, jos mitään ei päätetä. Meillä on ylijäämän ansiosta aikaa tehdä muutoksia, mutta päätökset on järkevää tehdä vuosia eteenpäin, eikä pala kerrallaan. Siksi päätöksiä tehdessä katsotaan aina pitkälle eteenpäin yhteisen tavoitteen valossa, ei vain tämän hetken omaa tilannetta. Näin voimme kääntää talouden suuntaa hallitusti, ja keskittyä varmistamaan, että alavutelaisilla on hyvät palvelut, ympäristö ja mahdollisuus elää ja yrittää.
Kohti valoisaa kesää ja tulevaisuutta!
11.6.2024
Liisa Heinämäki
kaupunginjohtaja